Mielenkiintoisia hetkiä.

Hei ihmiset. En jaksanyt/kyennyt eilen tänne kirjoittelemaan ja nyttenkin olo on vähän hutera, mutta toivottavasti saan edes jotain kerrottua täällä kuulumisista. Viime viikko meni nopeasti töiden parissa. Englanti sujuu edelleen hassusti, mutta kyllä mua ymmärretään ja mä ymmärrän kaikkia aika hyvin, joten ei hätiä mitiä. Töissä on ollut ihan mukavaa, mutta edelleen on mukana vain perushoidossa ja otan niitä obseja harva se päivä. Toisaalta siihen olin varautunut, joten ei se silleen haittaa. Mukava se on niiden vanhusten kanssa viettää aikaa siellä osastolla ja siinähän se englannin sönkkääminen paranee koko ajan.

Lauantai-aamuna mulla oli ilmeisesti niskojen jumituksen takia aikamoinen migreeni, joka onneksi meni sitten ohi lääkkeillä. Ja pääsin lähtemään Cardiffiin.

Eilen siis tosiaan oltiin Cardiffissa. Hieman käveltiin pitkin kaupunkia ja nautittiin erittäin keväisestä auringonpaisteesta. Lämpötila oli auringossa varmasti lähellä 20 astetta. Käytiin myös katsomassa rugbya sellaisessa valtavan suuressa pubissa. Siellä oli jotain 300-400 ihmistä kahdessa kerroksessa. Tunnelma oli ihan mieletön ja itsekin taas pääsi eläytymään peliin. Wales voitti vielä Englannin upeasti niin meno pelin jälkeen oli aika kreisi. Samalla Wales nimittäin voitti ilmeisesti ensimmäistä kertaa ton Six Nationsin Triple Crownin (eli päihitti Skotit, Irkut ja Engelsmannit.) Se voi myös hyvinkin voittaa koko turnauksen, joten jänniä hetkiä elämme täällä rugbyn suhteen. Lähdettiin Cardiffista hyvissä ajoin takasin Bridgendiin, jotta mahdutaan varmasti junaan. Luulen nimittäin, että viimeinen juna Bridgendiin on yöllä ollut kohtalaisen täysi.. Illalla käytiin sitten vielä syömässä italialaisessa ravintolassa Bridgendin keskustassa ja jopa siellä oli porukkaa juhlatunnelmassa.

Eilen illalla sitten alkoi mahassa jyllätä ja tänään sama meininki jatkunut. Jonkinlainen vatsaflunssa/mahatauti päässyt iskemään. Juuri kun siitä flunssasta selvittiin.. Tääkin tauti tosiaan ilmeisesti kiertää meitä suomalaisia nyt. Tämä päivä siis menee saikulla, koska mun olisi tosiaan pitänyt iltavuoroon mennä. Huomenna onneksi vapaapäivä, että voi sen sairastaa rauhassa. Tiistaina pitäisi sitten mennä iltavuoroon, joten toivottavasti tää tauti siihen mennessä menee ohi. Pientä vastustusta, mutta kyllä tästäkin taas selvitään. Vaikka ei ihan juuri nyt siltä tunnukaan. :D Joops. Nyt taidan mennä taas lepäämään. Hieman tämä harmittaa, varsinkin kun ulkona on taas erittäin aurinkoinen keli ja lämmintä, mutta tulee noita päiviä lisääkin ja töissä olisin kuitenkin ollut, joten yritämme selvitä tästä päivästä sisällä sairastaen. :)

Palaillaan jälleen, kun näillä hoodeilla tapahtuu. :)

- Camilla
 

Hei taas pitkästä aikaa.

Viime viikko oli niin täynnä kaikenlaista härdelliä ja tapahtumaa, etten saanut aikaiseksi kirjoittaa tännekkään mitään. Mutta nyt yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa tänne hieman useammin. Facebookkia olen päivitellyt välillä ja sieltä löytyy kuvia 179 tähän mennessä. :D Juu sitten asiaan.

Elikkäs ensimmäinen viikko harjoittelussa selvittiin hengissä. Aikamoisen väsyttävää touhuahan se on, kun englantia joutuu pakosta sönkkäämään sen 8 tuntia päivään ja sit vielä illalla kämppiksien kanssa asuntolassa. Aika väsynyt olo oli toisinaan. Lisäksi sain myös erään suruviestin Suomesta, joten sekin on olotilan saanut surulliseksi ja väsyneeksi.

Harjoittelu on itsessään mennyt ihan hyvin. Mun ohjaaja on tosi mukava ja selittänyt hyvin ja kärsivällisesti kaikkia juttuja mulle. Lähinnä mun toimenkuvaan on siis kuulunut obsien otto (eli siis olen mittaillut verenpainetta, pulssia, happisaturaatiota, hengitysfrekvenssiä yms. Lisäksi olen nyt aika paljon tehnyt ihan perushoitoa. Yhden piikin sain pistää subkutikseen.. Suomessahan saan sitä tehdä lähihoitajana ilman valvontaa, mutta täällä ohjaaja oli hauskasti aivan vieressä kiinni katsomassa, etten munaa. :D Ihan hyvä kyllä, koska mistäs se tietää, miten mää pistän, kun ei ole ennen nähnyt.

Lisäksi olen tässä ollut flunssassa viikon verran. Nyt on vielä hieman nuhaa ja aika ärsyttävä yskä jäljellä. Lisäksi päänsärkyä on tuonut flunssa mukanaan. Niistä kuitenkin selvitty ja aiotaankin selvitä. Töissä olen reippaasti ollut koko ajan. 

Nyt tosiaan toinen viikko harjoittelussa menossa. Eilen oli iltavuoro ja samoin tänään: 13.15-21.15. Sitten olisi 3 aamua putkeen: 6.45-14.45. Ja viikonloppuna on lauantai vapaa, mutta sunnuntaista en tiedä sitten vielä. 

Ai niin, pitikin tosiaan kertoa vielä meidän viikonlopusta. Launtaina oltiin käymässä St.Fagansin Kansallishistorian museossa. St Fagans: National History Museum | National Museum Wales 
Siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa. Sinne on tosiaan koottu ympäri Walesia kaikkia vanhoja taloja sun muita ja perustettu sellainen alue, jossa niitä on sitten nähtävillä. Lisäksi sinne on saatu vanhoja tavaroita tosi paljon. Siellä voi sitten kävellä ympäri ämpäri ja vierailla taloissa ja katsella ja kuvailla. Siellä oli myös ihania lampaita! <3 :) Ja sitten siellä oli myös upea linna ja sen puutarha. Aivan mieletön mesta. Suosittelen, jos tänne päin eksyy käymään. :) Meidän kämppis Martin toimi meidän oppaana siellä, joten se myös oli plussaa kierroksessa, kun saatiin "paikallisopas". :)

Sunnuntaina sitten meidän senioriosaston eli yläkertalaisten kämppis vei meidät Porthcawliin. Se on tässä kohtalaisen lähellä oleva rantakaupunki, jossa on upea maisema, upeita kallioita, upea hiekkaranta ja upea meri vieressä. Se oli aivan mahtava paikka, josta sai paljon hienoja valokuvia ja tietysti kokemuksia. Mentiin sinne toista reittiä ja tultiin toista (autolla) ja siinäkin nähtiin samalla niin ihania maisemia ja lampaita pitkin mäkiä. Upeaa. :) Peribrittiläistä etten sanoisi.

Maanantaina olin siis iltavuorossa ja sain kuulla, että mun ohjaaja on koko tän viikon sairaslomalla, koska sekin on saanut flunssan. Eli saan siis selvitä yksin tän viikon harjoittelussa tai no kyl ne kaikki mua siellä ohjaa, mut oon silti vähän sellainen heittopussi sitten. :) Eilen illan tosin touhusin omiani ja autoinkin sitten meidän puolen osaston potilaita koko illan ja tein kyllä aika paljon, voin vähän kehuskella. :D 

Nyt istun meidän keittiössä ja toinen kämppis, Duncan tekee tuossa ruokaa itselleen ja tiskaa ja keittelee meille teetä. Mä rökitin ton mun toisen kämppiksen kädenväännössä ja nyt tää toinen pyysi mua avaamaan sen purkkeja, kun oon niin vahva. :D Hmm. No joo. Nyt pitänee lähtee laittamaan itseään vähän ihmisen näköiseksi ja lähteä sitten töihin. Palataan taas astialle ja yritän kirjoitella tänne vähän enemmän taas settiä. :) Ensiviikonloppuna on tarkoitus mennä Swanseaan ainakin ja silleen, joten viimeistään silloin lisää. :)

- Camilla

Ward 18.

Vapaaviikko meni nopeasti. Samoin viikonloppu. Eilen oltiin katsomassa rugbyä pubissa. Sen nimi on TairPluen, erittäin hyvää ruokaa sieltä ainakin saa ja siellä on loistava hieman vanhanaikainen tunnelma. :) Oli taas kovat tunnelmat siellä paikallisten seassa. Wales voitti Skotlannin ja oon aikalailla sitä mieltä, että rugby on oikeastaan yhtä hyvä laji kuin jääkiekko! :D

Harjoittelu tosiaan alkoi tänään. Viime yönä oli kunnon liskodisko ja heräilin paniikissa 15 minuutin välein, että joko nyt tarvitsee nousta ylös. Huoh. Lisäksi näin painajaisia sen ajan mitä nukuin, että hieman vissiin ressiä oli ilmassa. Lisäksi oon mahdollisesti saanut jonkun paikallisen pöpön ja kurkkua on kipeä ja yskää pukkaa päälle.

Onneksi kuitenkin harjoittelupäivä oli odotettua mukavampi ja ymmärsin ja puhuin englantia paremmin kuin olin odottanut. En saa tehdä todellakaan niin paljoa täällä kuin mitä Suomessa saan sairaalassa tehdä opiskelijana/työntekijänä, mutta ei se mitään. Lähinnä kieltä ja kultuuriahan täällä ollaan opiskelemassa. Ohjaaja on tosi mukava ja samoin osasto, muut työntekijät ja vanhukset.

Hieman toivoisin, että kaikki olisi yhtä edistynyttä kuin Suomessa, mutta aika hyvin täälläkin asiat on. Ehkä hieman vaikeammin asioita tehdään ja se vie sit enemmän aikaa, mutta ihan jees. Hygienia voisi olla toki hieman parempi, mutta pitänee itse vaan olla yhtä hygieeninen kuin Suomessa. 


Tänään lähinnä en tehnyt mitään ihmeitä. Autoin hieman pikkujutuissa ja päähommana oli ottaa verenpaine, pulssi, lämpö, hengitysfrekvenssi, saturaatio sun muuta mun puolen osaston joka potilaalta. Joten siinä kyllä kestikin sitten ihan hetki tällä meikän englannin kielellä.. Näillä on täällä myös ihan erilaiset laput sun muut, joten hieman kesti ennen kuin tajusi niistä mitään. No mutta hengissä selvittiin ja silleen. :)


Nyt hieman jännittää, etten vaan tule heti kipeeksi, koska nyt paleltaa aika lailla ja päässä tuntuu hieman kuumeiselta. Ja yskääkin on, mutta toivotaan parasta. Nonni. Sellainen olisi tän päivän setti, koska nyt on pakko lähteä kauppaankin vielä käymään, joten palataan astialle myöhemmin. Mutta hengissä siis ollaan ja kaikki suunnilleen hyvin! :D


- Camilla

TexMex-kokkailua sun muuta.

Joo tosiaan. Torstaina kierrettiin sairaalaa paremmin erään sairaalan työntekijän kanssa. Lisäksi saatiin pienimuotoinen luento siitä, miten täällä päin mielenterveyspalvelut toimivat. Lisäksi saatiin aika sampiollinen pinkka papereita työterveydestä täytettäväksi. Ne halus kyllä tietää meistä ihan kaiken ja jotkut asiat moneen kertaan. :D 

Perjantaina sitten rekisteröidyttiin sairaalaan eli nyt on oma ID-kortti sitten sinnekkin. Lisäksi käytiin työterveydessä viemässä paperit sinne ja ne samalla otti meistä verikokeita, joista ne varmaan selvittää lähes kaiken meistä. :D Eikä ne edes desinfioinut sitä pistokohtaa.. Lisäksi ne kyseli tarkasti rokotuksista ja latexiallergiasta sun muusta. Täällä kun noissa sairaalan hanskoissa on tosiaan latexia melkein kaikissa.

Lisäksi mä kävin pikavisiitillä siellä osastolla mihin oon menossa. Se on tosiaan sellainen osasto, jossa on pelkästään vanhuksia. He voivat olla joko psyykkisesti tai fyysisesti sairaita. Siellä on ilmeisesti hieman pysyvämpiä potilaita (esim. dementikkoja) ja sitten kuntoutuksessa olevia esimerkiksi lonkkamurtuman jäljiltä.

Tosiaan eilen meillä oli myös Texmex-ilta tuolla naapurissa suomalaisten kanssa. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes paistinpannussa oleva öljy syttyi tuleen ja sieltä iski pienet liekit sitten ulos. Tokihan koko keittiö myös oli aivan savussa ja sitten palohälytinkin innostui ja koko rakennuksen palohälyttimet pärähtivät soimaan. Puol tuntia ne soikin, ennen kuin saatiin joku tyyppi sammuttamaan ne. Mutta eihän siinä sitten mitään hätää ollut ja kaikki pääsivät jatkamaan perjantai-illan viettoaan. :D Mutta aivan ehdottoman herkullista ruokaa saimme episodin jälkeen, joten mitä pienistä! :) Meidän kämppikset kertoivat, että tätä sattuu 1-2 kertaa kuussa ja joskus keskellä yötäkin. Joten eipä siinä sitten mitään ihmeellistä ollut edes. :D

Pihalla näyttää olevan aivan uskomattoman kaunis ja aurinkoinen keli, joten taidan karata nyt koneelta sinne. Tässä lähistöllä (1-2 mailin päässä) pitäisi olla jonkinlainen metsä tai joku missä on hyvät kävelymaastot, joten saatanpa suunnata sinne. :) Noh katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan. :) 


Hieman harmittaa, kun en ole vieläkään päässyt selville siitä onko täällä Bridgendissä minkäänlaista seurakuntaa lähellä keskustaa. Tuolla kauempana on sitten jotain, mutta sinne on hieman hankalat kulkuyhteydet ilmeisesti. Pitänee lähteä tutustumaan Cardiffin seurakuntiin tai Swanseaan tässä joku päivä, koska ne ovat sitten jo niin isoja kaupunkeja, että siellä on keskustassa pakko olla seurakuntia! :) Molempiin tosin on mentävä junalla 20-30 minuuttia, mutta ei se paha matka ole. :) Rukouksissa saa muistaa sitä, että löytäisin uskovaisia täältä ja seurakunnan, koska kyllä sitä hieman yksinäiseksi tässä asiassa nyt itsensä täällä tuntee.

Mutta nyt täytyy suunnistaa tekemään jotain järkevää eli mennä ulos, kun on noin upea keli! :)


- Camilla

Yliopistoa sun muuta.

Täällä on aika sujunut kuin siivillä tähän mennessä. Paljon ollaan oltu menossa jossain ja tutustuttu edelleen kaikkeen uuteen. Käveltyäkin on tullut kohtalaisesti. Se on hyvä, koska ollaan hieman laiskoteltu ruoan teon suhteen ja täällä ulkona syöminen alkaa rasvaisen ruoan takia näkyä aika nopeasti kropassa. Jääkaapissa onneksi odottaa kanasalaatintekotarpeet! :)

Lisäksi käytiin tutustumassa Yliopistoon (University of Glamorgan). Yliopisto sijaitsee Pontypriddissä. Sinne täytyi mennä Cardiffin kautta (junalla 20 minuuttia) ja sieltä vielä Pontypriddiin erikseen toisella junalla (20 minuuttia). Yliopisto oli hieman erilainen kuin Suomessa. Varsinkin kouluruoka oli aika kauhea kokemus. Saadaan olla Suomessa tyytyväisiä, että meidän ruoka on niin terveellistä. Tuolla oli kaikki uppopaistettua (kala, perunat, liha, nakit..).

Oltiin yliopistolla mukana myös muutamilla luennoilla. Mä, Pasi ja Birgitta oltiin kuuntelemassa luento endokrinologiasta ja aivo- ja päävammoista. Mikko ja Pinja olivat mukana lasten diabeteksesta kertovilla luennoilla. Opettamistyyli on hieman erilainen kuin Suomessa. Tuntuu, että täällä opetaan aika lailla "pilkkua viilaten" ja erilaisia muistisääntöjä on paljon. Suomessa esimerkiksi meille sanotaan helpommin: "Tätä sun ei tarvitse tietää, koska se on lääkärin hommia." Täällä taas painotetaan näissä asioissa enemmän hoitajan vastuuta.

Sain myös tietää, että mun ensimmäinen harjoittelupaikka on vanhusten osasto, kuten oli toiveissa. Joten nyt sitä sitten innolla odottamaan. Näen jo melkein painajaisia, että meen sinne enkä ymmärrä hoitajia enkä potilaita ollenkaan, kun niillä on sellainen jännä murre ja sitten vielä potilailla ei välttämättä oo hampaita suussa tai ne ei pysty enää puhuu kunnolla muuten vaan. Noh, ei auta, sitten vaikka elekielellä selvitään asioista! Se on ainakin tuttua meikälle, äiti on ollut hyvä opettaja! ;)

Nyt olisi taas aika lähteä hieman kävelemään ja shoppailemaan. En ole vielä hirveämmin ostanut mitään. Jotain ihan pientä, mutta toivottavasti löytyisi farkut, kumpparit ja jotkut kävelykengät. Lisäksi ei olisi haittaa kevättakista ja muutamista muista uusista vaatteista. Mutta katsotaan niitä sitten tässä kevään mittaan. :) 

Täällä tosiaan keli on ollut aika hyvä. -5- ja +5 välillä. Aurinkoisina päivinä on yleensä ulkona hieman viileää ja pakkasen puolella. Sitten pilvisinä päivinä on ollut lämpimämpää. Kylmyys on kuitenkin erilaista kuin Suomessa. Tää menee suoraan luihin ja ytimiin. Suomessa on enemmän sellaista kuivaa kylmyyttä. No joo. Ei kait tässä nyt muuta tällä erää. Maanantaina sitten viimeistään lisää, kun on tutustuttu osastoon ja muuta.


- Camilla

Turisti.

Hei taas. Täällä sitä edelleen ihan hengissä ollaan. Sain hommattua uuden adapterin ja nyt pääsee käyttämään konettakin silloin kuin siltä tuntuu. :) Netti on toisinaan hidas, etenkin mun huoneessa, mutta täällä meidän yhteisessä olohuoneessa tää toimii aika hyvinkin. :) Ollaan nyt siitä kiitollisia mitä on. :) 

Kaikki on tosiaan mennyt ihan hyvin. Pikkuhiljaa sitä alkaa tottumaan täällä oloon. Hieman vielä tuntuu siltä kuin olisi joko lomalla ja välillä unohdan sen, että en ole Suomessa. Noh pitää oottaa, että alkaa kunnolla arki. :) Meillä on tosiaan tää eka viikko sellaista tutustumista tähän kaupunkiin, ihmisiin ja yliopistoon. Lisäksi toi meidän kämppis Martin on luvannut viedä meidät mm. tutustuu tohon sairaalaan vähän paremmin ja sitten Wales-museoon, jossa ilmeisesti esitellään walesilaista elämäntapaa ja historiaa. :) 


Eilen oltiin katsomassa rugbya paikallisten joukossa jonkilaisessa pubissa. Se oli aikamoinen elämys. Nää on täällä yhtä hurahtaneita siihen kuin me Suomessa jääkiekkoon. :) Hyvät oli voluumit, varsinkin kun Wales voitti Irlannin, jota vastaan ne pelas. Peli ratkesi ihan viime minuuteilla. Sitä pääsi ihan itsekkin tunnelmaan mukaan ja aika hyvin siinä oppi ne säännötkin katselemalla ja kuuntelemalla mitä tapahtuu. :) 

Käytiin myös sitten vähän myöhässä syömässä Sunday dinner. Täällä ne harrastaa sellaisia. :) Se oli aika jees. Kanaa, herneitä, porkkanaa, ruusukaalia, jotain lihapullia, perunaa, sellainen ihme taikinajuttu(vähän kuin lettu) ja sitten kastiketta. Oli ihan hyvääkin. :) Tosin se standard-ateria oli iha järjettömän kokoinen ja sitten olisi voinut tilata largen eli isomman.. Morjens.. :D Ehkä se sopisi jollekki tosi nälkäiselle.. :)


Seurakuntaa ei tässä lähistöllä ilmeisesti ole. Se on hieman kurja homma, mutta tuossa 3,6 mailin eli aika monen kilometrin päässä on joku babptistikirkko, johon olis varmaan mentävä tutustumaan. :) Kävellen siis tosiaan täällä pitäisi aika paljon liikkua tai sitten miettiä miten busseja menee. Bussisysteemi on hieman sekava, kun niitä aikatauluja ei oikein ole hirveästi missään näkyvillä. :D Lisäksi Cardiffissa (35 kilometrin päässä) olisi varmasti enemmän kaikenlaista, kun saisi aikaiseksi mennä sinne. :) Sinnw pääsee joko bussilla tai junalla. :)


Tää on silleen vähän ehkä maaseutua, joten täällä on aika upeat maisemat, varsinkin kun jaksaa kivuta tonne erään mäen päälle. :) Mutta täällä on kuitenkin kaikki tarvittavat palvelut ja sellainen aika iso Outlet-myymäläkin, jossa oli aika hyviä tarjouksia tähän aikaan vuodesta, kun käytiin katsomassa. Totesin nimittäin tarvitsevani ainakin kumisaappaat ja jotkut suhkot vedenpitävät kävelykengät. Lisäksi täytyy ostaa parempi sateenvarjo. Sellainen joka on tosi jykevä. :D Ostin paniikissa sellainen punnan varjon, kun vettä/räntää/lunta tuli aikamoinen määrä tossa pari päivää sitten. :D Mutta se on nyt jo melkein rikki. Sen verran hyvin tuuli ja satoi. :)

Ollaan siis tosiaan oltu vielä ihan turisteja täällä, mutta luulen kuitenkin että parin viikonkin päästä ollaan jo aika orientoiduttu siihen, että asutaan täällä 3 kuukautta eikä olla ihan turisteja enää. :) Tänään tänne saapuu viides suomalainen ja sitten on koko joukko kasassa. Tiistaina tosiaan sitten yliopistolle olisi mentävä. :)

Sain myös hyviä vinkkejä eräältä suomalaiselta tytöltä, joka on ollut täällä syksyllä ja opiskelee siis HAMKissa kuten mäkin. Jos koti-ikävä yllättää, täältä saa ruisleipää ja Cardiffissa on esim. IKEA, josta saa lihapullia. :)

No juu, nyt ei taas mieleen tule mitään ihmeitä. Taidan yrittää herättää ton mun kämppiksen Pinjan ja jos vaikka lähdettäis lenkille. :) Tai ehkä vähän tutustuu Outlet- myymälöiden sisältöön tai jotain. :) Palaillaan taas astialle, kunhan tuleepi jotain uutta vastaan. :) Nyt on vielä vähän tylsää turistitekstiä, mutta kunhan tulee enemmän äksöniä niin tulee ehkä vähän lisää väriä tännekkin. :D


See ya all. :) - Camilla

Hmm.

Oon väsynyt. Mutta ei se mitään. Kaikki hyvin näillä hoodeilla. Netti on hidas, skype ei vältsiin toimi, mutta ainakin voin päivittää tätä ja käydä FB:ssä. Joo. Eli tää asuntola on kiva. Yllärinä tuli, että täällä on tytöt ja pojat sekaisin näissä soluissa. Mulla on kavereina suomalainen tyttö Pinja ja walesiläiset pojat Martin ja Duncan. Näyttää siltä, että hyvältä näyttää.

Sain hommattua myös prepaidin, ja siitä saa kait tunnin soittaa ilmaiseks ulkomailla ainakin tällä erää. Ihan jees. Kattelen tässä muuten samalla, kun Martin leikkii muovailuvahalla tai jollain vastaavalla. PlayDoh sen nimi kait on täällä? :o :D

Mun adapteri ei käynytkään tohon jatkoroikkaan eikä tietokoneeseen, joten tää on nyt varmaan taas hetkeen viimeinen kerta, että pääsen päivittelee tätä. Pitää ettiä uusi adapteri jostain.. Pieni takaisku, jonka kanssa voi elää. Pitää vaan sopeutua tähänkin.

Joops. Mun kämppä on yksinkertainen ja tylsä, mutta siellä on kaikkee tarvittavaa ja oikeastaan kuuma. Peittoa ei tarvita kyllä. Pitänee vähän sisustaa siellä, niin eiköhän se siitä. 

Tänään kierrettiin Bridgendiä ja kivalta vaikuttaa. Pieni on kaunista.. :D Englannin kieli takkuaa tänään jonkun verran, mutta muuten hyvin menee. Toisinaan puhe sujuu paremmin.

Nyt taidan keskittyä keskustelee Martinin kanssa jotain. Kohta sitten käydään taas kaupungilla. Ollaan vielä sen verran turisteja, että syödään ulkona. :)

No joo, nyt ei pysty enää keskittyy tähän, mutta palataan astialle kunhan mää saan sen adapterin ja sellaista. :)


- Camilla

Kohti Walesia.

Joo-o. Matka Englantiin meni kohtalaisen hyvin, vaikka aika jänniäkin hetkiä koettiin. Ensinäkin meitä matkasi 3 toisilleen tuntematonta yhdessä. Tosi kivasti meni. :)

Helsinki-Vantaalla heti konetta putsattiin lumesta, mentiin kiitoradalle ja takaisn ja taas putsattiin. Sitten päästiin onneksi matkaan. Myöhästyttiin 30 minuuttia aikataulusta. Pieni paniikki alkoi nousta, että ehditäänkö Ruotsissa vaihtaa toiseen koneeseen ja jos me ehditään, niin mites tavarat.

Lentokoneessa oli siis aika jännittynyt tunnelma. Lopulta saavuttiin Ruotsin Arlandaan ja sieltä sitten yritettiin juosta ulos koneesta. Sain ainakin laukusta ja kyynärpäästä pariin kertaan. Pääkin jäi kerran puristuksiin vihaisen naisen ja lentokoneen penkin väliin. :D Mutta ei se menoa estänyt. :D

Noh. Päästiin koneesta ulos ja juostiin kirjaimellisesti terminaalin halki portilta 7 portille F58.. Siinä tuli päivän urheilut kyllä tehtyä. Ehdittiin kuitenkin aika hyvin jonon perälle uuteen koneeseen. Virkailija katsoi meitä ja kysyi: Juoksitteko? :D Yhhm...

Noh sitten helpotti, kun oltiin koneessa. Pieni ressi siitä, onko tavarat ehtinyt koneeseen, mutta tääkin kone vähän myöhästy onneksi. Lontoon Heathrow oli aika elämys, mutta hyvin päästiin maahan ja laukutkin oli meitä jo odottamassa siellä päässä. Aamen.

Taxi bongattiin ja sillä sitten mentiin meidän hotelliin. Hyvin meni sekin matka. Hotelli oli pieni ja viihtyisä. Meitä oli 4 opiskelijaa samassa huoneessa, mutta kyllä sopu sijaa antaa. Illalla löydettiin pieni italialainen ravintola, jossa oli loistavan hyvää ruokaa kohtuu hintaan.

Pastan jälkeen olikin sitten hyvä mennä hotellille nukkumaan. Yökin sujui mukavasti. Aamupala oli hyvin eurooppalainen, eli pikakahvia, kroisanttia, munia, paahtoleipää ja muroja yms. Sillä sai kyllä mahansa täyteen. 

Seuraavaksi suunnistettiin Victorian asemalle, josta meidän bussi lähti kohti Walesia tuossa tunti sitten. Lontoo oli aika upea ja sinne pitääkin palata vielä useaan kertaan. :D Nyt mennään täällä jollain moottoritien tapaisella ja aika hulppeat on maisemat. :)


Kaikki on mennyt hyvin ja kiitos siitä Taivaan Isälle, joka on meistä pitänyt niin hyvää huolta. Kyllä sitä eilen luottamusta koeteltiin, mutta jotenkin tein vaan päätöksen, että minähän luotan vaikka mikä tulis eteen ja kaikki meni tosi hyvin! Aamen. :)


Nyt voisin keskittyä katselemaan maisemia, kun tietokoneestakin kohta varmaan akku loppuu. Palaillaan taas asiaan. Viikonlopun aikana yritetään hommata netti, joten näitä blogipäivityksii varmaan on hyvin luvassa tän 3 kuukauden aikana.


Hieman jännittää nähhä millainen meidän KV-koordinaattori Amode on täällä, mutta kaippa se siitä. :) Asuntolakin voi olla elämys ja ihan kaikkeen on varauduttu. Toivottavasti tulis positiivinen yllätys. :) Mutta nyt mä laitan tän koneen pois, palataan taas! Muiks.


- Camilla

Wow.

Nyt alkaa olemaan suhkot epätodellisen tuntuista ajatus lähdöstä, joka kuitenkin olis jo tänään. 7 h 15 min ja lento lähtee Suomesta Ruottiin ja sitten Englantiin. 17.30 siis Suomen aikaa pitäis lähdön tapahtua. :) Kaikki tavarat on pakattu ja ne oikeesti jopa sopi siihen 20 kiloon matkalaukkuun ja 8 kiloon käsimatkatavaroita. Pienet sille. :D 

Aamu alkoi hienosti, mutta pienestä paniikista johtuen tunteet vaihtelee iloisen ja vihaisen välillä aika lahjakkaasti. Kodinkoneiden kanssa kiivas keskustelu on myös kuulunut tämän aamun ohjelmaan. :D Nyt sitä vois hetken hengähtää ennen kuin lähdetään porukoiden kanssa kohti Helsinkiä. Käydään vähän pyörimässä siellä ja syömässä ja sitten mennään lentokentälle.

Äiti ja isi tuli tosiaan tänne eilen. :D Äiti oli ensimmäiseksi ruvennut pesemään mun vessaa. :D Must se vihjailee sillä jotain.. :D Ja tänään noi aloitti aamunsa sulattamalla mun jääkaapin ja pakkasen. :D Ja sitten ne tulee lentokentältä tänne siivoilemaan ja ottamaan mun kukat sun muut hoitoon Pieksämäelle.. :D Että ei kait sitä voi sanoa kuin että aika huiput vanhemmat. :) Tack porukoille siitä! :D

Voin myös kevein mielin todeta, että sain ne kaikki koulutehtävät tehtyä mitä pitikin. Kiitokset siitä Yläkertaan. Ei omin voimin olis jaksanut wörkkiä näitä kaikkia asioita kuntoon. Kaikki nää matkajärjestelytkin sujui tosi hienosti. Nyt toivotaan, että pääsee illalla järkevästi hotellille Lontooseen. Tuubikartat (metro) näytti aika randomeilta, että hienoo sekoilua voipi olla luvassa.. :D

Meidän hotelli on joku aika perus pieni tönö. Victoria Inn tai jotain. Sieltä sitten huomisaamuna jatketaan matkaa kohti Cardiffia ja sieltä sitten Bridgendiä, jossa meidän asuntola ja sairaala sijaitsee. Ilmeisesti se yliopiston yhteyshenkilö tulee meitä Bridgendissä vastaan autolla ja vie meidät sinne asuntolaan. Saas nähdä millainen paikka se on sitten. 

Nyt ehkä täytyy ruveta wörkkimään viimehetken jutut kuntoon ja muuta. Palaan asiaan heti kun pääsen jossain nettiin. Hommaan oman netinkin heti kun siihen on mahdollisuus. Toivottavasti jo heti ensi viikolla. Hommaan myös prepaid-numeron siellä, jonka numeroa voin sitten Febussa yksityisviestillä tarvittaessa antaa immeisille. :)

Mutta joo nyt rupeen wörkkii, palataan asiaan taas, kun siihen on mahdollisuus. :)

- Camilla