Flunssa se jaksaa olla seurana. Eikö tää voisi jo loppua? Toivottavasti edes matkapäivänä olisi parempi olo, koska nyt voin kertoa, että ei oo kauheen hyvä olo. Tässä pitäisi pestä vimpat pyykit ja pakkailla ne jutut mitä pystyy. Lisäksi pitäisi mahdollisesti vielä pyörähtää kaupassa ja sen sellaista. Tokihan myös sain viestiä viestinnän opelta, että osa tehtävistä puuttuu ja ne pitäisi rustata tänään tai huomenna. Että näin viimeisiä päiviä vietämme sitten Walesissa.. Johan nyt. :D
No mutta siinä päivän valitusosio. Nyt sitten jotain tosi syvällistä. :D Ei vaan, mut tuntien.. :P No anyway. Rupesin tossa pohtii, että mitä mää odotan Suomessa eniten. Tietysti, että näkee perheen ja ystäviä. Mutta myös sitä, että kaikkialla missä kuljet, niin ihmiset puhuu suomea. Ja jopa telkkarissa saatat kuulla suomea! Ja saat itsekin pistää aivot lomalle ja puhua suomea. :D Se on aika jännä miten toi suomi on vaan niin kiva kieli. :D Englanti on kivaa, mutta mää joudun ajattelee sitä puhuessa aivan liikaa. Ei meinaa kapasiteetti aina riittää. :D Tosin pystyn jo muodostamaan yksinkertaisia lauseita niin, ettei tarvitse liikaa miettiä, mutta eniwei :D
Kohta pitänee raahautua kaupungille viimoiset hommat hoitelee ja tehdä ne viestinnän tehtävät. Kyllä se tästä taas. Pääsee vaan Suomeen niin sitten on hyvä. :D Tsih. Nyt ei oo tuu mitään järkevää vaan jotain ihme houruja niin jätän kirjoittamisen taas myöhemmälle. TA DAA! Kuten täällä sanotaan. Palataan.
- Camilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti