Pakenen hetkeksi tänne kurjaa arkea, johon mahtuu tällä hetkellä liikaa koulutehtäviä. Tänään iski pieni jännitys päälle, kun tajusin miten lyhyt aika lähtöön enää on. 2 viikkoa ja risat ja sitten olisi oltava Helsinki-Vantaan lentokentällä odottelemassa lentoa ensiki kohti Ruottin Arlandaa ja sitten Lontoon Heathrowta. Mahtaa olla sekin kokemus, kun meikä pääsee noin isoille lentokentille suunnistamaan. :D
Nyt on aikalailla kaikki järjestelyt kunnossa matkan osalta. Lentoliput, majoitus Lontoossa, bussi- ja junaliput hankittu. Työvaatteita ja kengät yms. hankittu. Kaikki tarvittavat lärpäkkeet kunnossa (passi, kansainvälinen kelakortti, rikosrekisteriote ja sun muut). Nyt sitten vielä viimeisiä hankintoja tehtävä, jotta on sitten varmasti paljon tavaraa roudattavana sinne.
Oon kyllä miettinyt, että 20 kiloa matkatavaroita sekä käsimatkatavarat tarkoittavat sitä, että on tosi tarkkaan mietittävä mitä mukaansa ottaa ja mitä oikeasti tarvitsee. Tämä tulee olemaan erittäin suuri haaste meikälle, joka pakkaa varavaravaravaravaatteetkin jokapaikkaan... Noh, ei auta. Se on silti mahduttettava tavaransa noihin kilomääriin. Lisäksi täytyy jättää tilaa sieltä ostetuille tavaroille ja tuliaisille. :D
Nyt alkaa myös olemaan jo paniikki, että saa kaikki asiat Suomessa siihen malliin, ettei Walesissa tarvitse ressata yhtään mitään Suomeen liittyvää. Eli lähinnä muutama isompi koulutehtävä ahdistaa jo oikein somasti. Toivottavasti saan repästyä ja tehtyä ne. Kurittoman arki on toisinaan täynnä näitä pieniä hetkiä, kun miettii miksi sitä ei voisi joskus tehdä asioita ajoissa.
Siitä puheenollen, nyt on varmaan parasta ottaa itseään niskasta kiinni ja jatkaa pakertamista niitten tehtävien parissa. Palaillaan taas astialle, kun on jotain avautumisen aihetta. Adios amigos tällä kertaa. Posio vaikenee.
- Camilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti