Nyt alkaa vatsa kramppailemaan aina kun muistan, että lähtö on edessä. Torstaina sitä pitäis tähän aikaan olla jo Ruottissa venailemassa Englannin lentoa. Huh huh. Mutta päätin, että sitä on nyt vaan kaikesta selvittävä, ni kyllähän se siitä. Tänään viimeiset koulutunnit. Tosin ravaan vielä koululla tiistaina ja keskiviikkonakin.
En voi ihan sanoa, että viimeiset koulutehtävät on tehty. Mutta toinen tuli valmiiksi ja toinen on melkein valmis. Eteenpäin kait sekin. Pari uuttakin tehtävää tuli, mutta ne pystyy suhkot iisisti tekemään vaihdonkin aikana, joten en aio niistä ressiä ottaa.
Kävin just roudaamassa toisen matkalaukun alavarastosta esiin. Voin nyt sitten arpoa, kumpaan alan tavaroita pakkaamaan. En oo vielä sellaista ehtinyt aloittaa, joten nyt vois olla aika hyvä hetki pistää operaatio pakkaamin käyntiin.. Luulisin. Oon mä sentään miettinyt, mitä mahdan siellä tarvita, joten homma hanskassa ja hanskat hukassa.
Äippä ja iskä tulee tänne keskiviikkoiltana ja pakkaa mun puolesta. Ei vaan. :D Ne tulee henkiseks tueks ja vie mut sitten torstaina lentokentälle ja saadaan sitten kunnon kyyneleentäyteiset jäähyväiset Helsinki-Vantaalla aikaiseksi. :)
Nyt on aika monet kaverit ja muut nähty. Huomenna ja keskiviikkona vielä viimoisia näkisi. Käväsenpä vielä NAO:ssakin keskiviikkona ja sitten niinku virallisesti adios kaikille ja nähdään keväällä. Hui hui.
Nyt taidan hiljentyä, mikäli maltan hiljaa olla, torstaihin asti. Sitten yritän ennen matkaa jottain päivitellä ja sitten varmaan jossain välissä, kunhan Englannissa pääsee internettiin. Pitänee ostaa siellä jonkilainen mokkularatkaisu, joten sitten tiiviimmin yritän päivitellä tänne ees jottain kuulumisia.
Nyt mä kuitenkin aloitan amerikan aikuisten oikeesti ton pakkaamisen ja uppoudun koulutehtävien ihmeelliseen maailmaan ja yritän unohtaa ton ihmeellisen vatsan kramppaamisen. :D
- Camilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti